EU ja Pariisin sopimus: kohti ilmastoneutraaliutta

EU on tehnyt pitkän aikavälin ilmastotavoitteita - unionin pyrkimys olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova.

Vedenpinta on noussut vaarallisen korkealle Venetsiassa marraskuussa 2019.
Vedenpinta nousi vaarallisen korkealle Venetsiassa marraskuussa 2019. Kuva: ©123RF/European Union–EP

Euroopan parlamentti hyväksyi 28. marraskuuta 2019 päätöslauselman, jossa se vaatii EU:ta asettamaan Pariisin sopimuksen mukaiseksi pitkän aikavälin ilmastotavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä sekä tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista. Erillisessä päätöslauselmassa mepit julistivat Eurooppaan ilmastohätätilan.

Euroopan komissio esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa 2019. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali.

Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään lämpeneminen alle 1,5 asteessa ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten estämiseksi. Sopimuksen on allekirjoittanut 194 maata sekä Euroopan unioni. Kaikki EU-maat ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen, mutta ne sopivat kannoistaan yhteisesti ja asettavat yhteisiä päästövähennystavoitteita EU-tasolla.

Kansalliset päästövähennystavoitteet

Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteeseen voidaan päästä, kaikkien maiden tulee asettaa viiden vuoden välein uusi tavoite ilmastotoimilleen ja lisätä joka kerralla hieman kunnianhimon tasoa. Näitä tavoitteita kutsutaan kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDC, nationally determined contribution). Tavoitteita päivitetään seuraavan kerran vuonna 2025.

EU:n ilmastotavoitteet

EU oli ensimmäinen merkittävä talousmahti, joka ilmoitti päästövähennystavoitteekseen Pariisin ilmastosopimukseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon).

Parlamentti hyväksyi EU:n ilmastolain kesäkuussa 2021. Hyväksymisen myötä EU:n tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova.

Miksi YK:n ilmastokokoukset ovat tärkeitä?

Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat kokoontuvat vuosittain YK:n ilmastokokoukseen, joka tunnetaan lyhenteellä COP (Conference of the Parties). Näissä kokouksissa seurataan ilmastotoimien edistymistä ja neuvotellaan seuraavista askeleista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ne tuovat yhteen maiden hallitusten, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden edustajia.

Joka viides vuosi valtioiden toimia arvioidaan. Tämän arvion perusteella valtiot lisäävät seuraavan ilmastosuunnitelmansa kunnianhimoa.


77 %

EU-kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana heinäkuussa 2023 julkaistun Eurobarometrin mukaan.

Marraskuussa 2023 hyväksymässään päätöslauselmassa Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa siitä, että mahdollisuus pitää ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa on huolestuttavaa vauhtia sulkeutumassa ja että nykyisillä toimilla jatkaminen johtaisi 2,8 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.

 

Mepit vaativat kaikkien suorien ja epäsuorien tukien lopettamista fossiilisilta polttoaineilta mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2025. He haluavat, että kaikki maat vahvistavat ilmastotoimiaan ja maksavat osuutensa kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Lue lisää kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista infografiikastamme.